Nyrkkiä leukaperiin!

[Honkanen]

On vähän viime päivinä jäänyt vähälle koneella olo, mutta otetaan nyt takaisin ja päivitellään alasarjojen siirtoja sillä niitäkin on tapahtunut. Siirrot tulenevat parissa viestissä sillä siirtojen joukossa on parikin ihan mielenkiintoista kaveria joista pitäisi riittää juttua kerrottavaksi.

Aloitetaan ECHL:ssä pelaavasta Toledo Walleyesta joka julkaisi menneellä viikolla parinkin kovaotteisen pelaajan sopimukset. Toledo nimittäin julkisti hankkineensa riveihinsä raskassarjalaisen Milan Maslonkan sekä pari hieman pienempää nimeä Brock Wilsonin ja Chris Robertsonin muodossa. Aloitetaan sepustukset Maslonkalla sillä hänhän näistä on ehdottomasti mielenkiintoisin pelaaja.

Nykyään 22-vuotiaan Maslonkan taru alkaa kaudesta 03/04 jolloin hän nousi kiekkoilemaan ensimmäisiä kertoja ns. "merkittäville" merille kun hänet otettiin MKH Zvolenin B-junioreiden mukaan. Suurehkolla (201 cm / 111 kg) Maslonkalla oli juuri kokonsa ansiosta varsinkin alussa vaikeuksia pysyä pienten ja ketterien hyökkääjien vauhdissa mukana ja tämä näkyi kauden päättyessä muunmuassa hänen tehotilastossaan joka lähenteli jo kovien pakkasten häilyvää rajaa (-16). Pisteitä Maslonka tehtaili kuuden kappaleen verran (3+3) ja rangaistusminuutteja hän keräsi 46 minuutin verran yhtä monessa ottelussa. Vaan eipä pahaa ilman hyvää sillä kutsuttiin Maslonka debytoimaan myös Slovakian "A-junioreihin" yhden ottelun visiitin muodossa. Kausi siis olisi voinut olla huonompikin.

Seuraavalla kaudella, tuolloin 17-vuotias, Maslonka nostettiin vakituisesti A-junioreiden mukaan jossa hän nousikin nopeasti joukkueen tärkeimpien pelaajien joukkoon. Ei niinkään taitonsa puolesta, mutta silloin kun Maslonka oli jäällä niin harvoin Zvolenin tähtipelaajia rikottiin. Maslonka kasvatti myös B-junnuissa kerätyn jäähymäärän ihan uusiin sfääreihin keräten kauden neljässäkymmenessäseitsemässä kamppailussa yhteensä 186 rangaistusminuuttia ja tehtaillen yhteensä 14 (7+7) pistettä. Myös tehotilasto pysyi siedettävänä vaikka se pakkasella (-4) olikin. Kausi oli sanallasanoen onnistunut ja vast'ikään 18-vuotias Maslonka palkittiinkin tästä paikalla Zvolenin edustuksella. Siellä Maslonka pääsi tuona kautena pelailemaan kahdeksassa ottelussa ja vaikka pisteitä ei kertynytkään niin onnistunut reissu oli silti kaikin puolin.

Vaan vaikka debyytti Slovakian Extraligassa olikin onnistunut niin se ei auttanut. Kaudeksi 05/06 Maslonka ei odotuksista huolimatta päässyt pelaamaan vakituisesti pääsarjassa aikuisten kanssa vaan kausi sujui pidemmiltä osin vieläkin junioreissa jossa kauden aikana pelatut 41 ottelua tuottivat 22 (11+11) pistettä ja melkoisen muhkeat 249 rangaistusminuuttia. Merkittävin muutos tapahtui kuitenkin Maslonkan tehotilastossa joka kasvoi parin vuoden takaisesta murheellisesta lukemasta komeahkoon +22:n. Kauden aikana Maslonka palkittiinkin kolmella ottelulla Zvolenin joukkueessa, mutta se oli odotuksiin nähden pettymys. Tämä vaikuttikin suurilta osin Maslonkan seuraavan kauden liikkeisiin ja siihen, että herra päätti lähteä P-Amerikkaan etsimään parempaa ja hänen tyylilleen sopivampaa pelipaikkaa.

Sellainen löytyikin UHL:stä ja Elmira Jackalsin riveistä jossa Maslonka näyttikin vastustajilleen hetimiten kaapin paikan vaikka tie veikin välillä Elmiran riveistä visiitille America East Hockey Leagueen (AEHL) asti. Elmiran riveissä Maslonka ehti kauden aikana pelaamaan 11 ottelua keräten kiikaritehot. Vaan sen hän korvasi kyllä osaksi jäähymäärällä joka oli kunnioitettavat 66 minuuttia. Hanskansa Maslonka hylkäsi tuolloin kolmesti ottaen yhteen Davidien Herring & Frawleyn kanssa sekä tanssien tangoa J.C. Ruidin kanssa. AEHL tuotti Maslonkalle tuolloin kolme ottelua varustettuna neljällä (3+1) tehopisteellä sekä 21 rangaistusminuuttia.
Kesken kauden Maslonkan uravalinta palkittiin ja hän kirjaututti sopimuksen CHL-liigassa pelaavan Youngstown Steelhoundsin kanssa. Entuudestaan suht fyysiseen Steelhoundsiin (Mark Johnson, Dallas Anderson, Josh Reed) Maslonka kuitenkin sopi kuin nyrkki silmään ja oikeastaan minkäänlaisia vaikeuksia ei ilmennyt. Ensisijaiseksi tehtäväkseen joukkueen tähtipelaajien, Jeff Christianin, Chris Richardsin, Jeff Alcombrackin sekä Stephen Margesonin suojelun saanut Maslonka ehti tuona kautena vielä pelaamaan Youngstownissa 28 runkosarjan -ja kuusi pudotuspelien ottelua keräten yhteensä seitsemän (1+6) tehopistettä ja 150 rangaistusminuuttia. Hanskansa Maslonka heitti jäähän kahdeksaan otteeseen ottaen yhteen alan osaajien kuten Maxime Mathieun ja William Bodinen kanssa. Kausi oli onnistunut ja se aukaisi monia ovia Maslonkalle.

Kausi 07/08 alkoi Maslonkan osalta miellyttävästi sillä hän sai kutsun NY Rangersin farmijoukkueen Hartford Wolf Packin harjoitusleirille. Vaikka leiri ei sopimusta taskuun tuonutkaan niin hyvää kokemusta ja pari nimeä korttiin se ainakin toi. Maslonka nimittäin pääsi mittelemään tuolla reissulla voimiaan kahden kovan osaajan, Michael Haleyn ja Pascal Morencyn, kanssa.
Noh. Sopimusta ei tullut ja Maslonka palasi Youngstownin riveihin jossa kausi sujuikin varsin leppoisasti. Vastuuta ja luottoa riitti valmennukselta ja Maslonka kiitti osaamallaan tavalla: suojelemalla joukkuettaan ja tekemällä mitä vain jotta se voittaisi. Maslonka pääsi pelaamaan tuona kautena kahden pudotuspeliottelun lisäksi 56 runkosarjan ottelua joissa hän keräsi tutut seitsemän (3+4) tehopistettä ja korotti jäähymäärään muhkeaan 298 minuuttiin voittaen 50 minuutin erolla Youngstownin sisäisen jäähypörssin ja ollen koko CHL:n jäähypörssissä sijalla neljä. Hanskauskaan ei unohtnut Maslonkalla ja hän tiputtikin pitkässä runkosarjassa hanskansa 26 otteeseen saaden vastaansa muunmuassa Robin Big Snaken, Justin Sawyerin ja Alex Pennerin.
Kausi oli myös siinä mielessä erittäin onnistunut, että Maslonka huomioitiin ylempää. Sopimusta ei Hartfordiin tullut, mutta silti Maslonka pääsi tuona kautena kokemaan AHL-tuulet kun NJ Devilsin farmiseura kutsui puolustaja-hyökkääjän kokeelle yhden ottelun ajaksi.

Menneen kauden Maslonka aloitti osallistumalla NHL-seura Edmonton Oilersin harjoitusleirille. Leiri itsessään oli Maslonkalle luonnollisesti silkkaa kokeilua eikä sopimustakaan tarjottu, mutta jälleen tarttui tilille uutta kokemusta ja uusi merkintä korttiin kun Maslonka kävi Vancouveria tuolloin edustaneen Kyle Neuberin kanssa lyhyehkön tangon. Myös harjoitusottelu Alberta Colleges Athletic Conferencea vastaan tuotti tilille tappelun kun vastaan asettui Nick Stermer.
Sopimusta ei siis Oilersiin syntynyt ja niinpä edessä oli uusi pelipaikan haku. Sellainen löytyi lopulta ECHL:stä ja tarkemmin sanottuna toisesta Edmontonin farmiseurasta, Stockton Thunderista. Stocktonissa vietetty aika toi tilille paitsi 27 ottelua ECHL-kiekkoa myös kolme ottelua AHL-ympyröissä jonne Maslonka kutsuttiin Springfield Falconsin toimesta. AHL-visiitti ei tarjonnut tarunhohtoisia hetkiä ja Stocktonissakin vietetty aika meni duunia tehdessä. 27 ottelussa Maslonka ehti tiputella hanskansa yhteensä yhdeksään otteeseen ottaen yhteen muunmuassa Islanders-Enforcer Joel Rechliczin, Kyle Hagelin (neljästi!) sekä Bobby Daveyn kanssa.
Vuoden vaihduttua Maslonka kuitenkin löysi nopeasti uuden kodin samasta liigasta, mutta toisesta joukkueesta. Tuolloin osoitteeksi vaihtui Dayton Bombers jossa kuluikin loppu kausi. Daytonissa Maslonka ehti pelaamaan 24 ottelua jääden kiikaritehoille, mutta pitäen kuitenkin tehotilastonsa plussalla (+5). Hanskansa hän hylkäsi neljästi.

Pari viikkoa takaperin Malcolm MacMillaninkin hankkineen Toledon päävalmentaja Nick Vitucci on innoissaan uudesta tulokkaasta:

“Maslonka is a big, powerful and physical player who can play both forward and defense. He is an incredibly strong skater who will add toughness to our team,” Vitucci said

Maslonka aloittaa kuitenkin kautensa vierailemalla AHL-joukkue Rockford IceHogsin harjoitusleirillä, mutta leirin päätyttyä hän palaa Toledon mukaan.

Uutinen: http://www.toledowalleye.com/news.asp?id=102
Kortti: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=19797

Ps. No nyt kyllä tuli sekavaa tekstiä, pahoittelut.
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

Kirjoitellaan lyhyehkösti nyt Wilsonista ja Robertsonista.

24-vuotias Wilson on suht tuore nimi näissä ympyröissä. Yliopistouran jälkeen Wilson on ehtinyt kuitenkin kokea vähäisestä kokemuksesta huolimatta jo niin IHL, AHL kuin myös ECHL-ympyröiden tuulet ja säväyttänyt niin kovilla taklauksilla kuin myös varmoilla otteilla puolustuspäässä. Kausi IHL:ssä toi tilille myös mukavahkot 32 (3+29) tehopistettä, mutta muissa sarjoissa hänen vastuunsa kiekollisessa pelissä on ollut varsin rajattua. Yhteensä Wilson on ehtinyut pelata ammattilaisena 137 ottelua tehden 46 (8+38) tehopistettä ja istuen 185 minuuttia rangaistujen aitiossa. Hanskansa puolustaja on hylännyt hän on ehtinyt hylätä kymmeneen otteeseen. Myös Wilson aloittaa kautensa harjoitusleirillä Rockfordissa.

Päävalmentaja Vituccin kommentit Wilsonista:

“Brock is warrior type defenseman who will take care of things in his own zone and help contribute on the offensive side of the puck,” said Vitucci. “I consider Brock a ‘throw back’ type defenseman who plays with a chip on his shoulder.”

25-vuotias Robertson on täysin tuore nimi ECHL:ssä. Junioriuransa Sudbury Wolvesissa (OHL) viettänyt Robertson siirtyi noiden vuosien jälkeen CHL:n pelaten siellä viiden kauden aikana San Angelo Saintsin, Corpus Christi Icerayzin ja viimeisten kolmen kauden ajan New Mexico Scorpionsin riveissä. Erinomainen kahdensuunnan sentteri Robertson omaa pikkusikamaisten ja fyysisten otteiden lisäksi myös kiekollisia lahjoja joista osoituksena CHL:ssä kahdesti syntyneet 34 maalia sekä 75 ja 78 tehopistettä. Tilastoituja kahnauksia Robertsonin tililtä löytyy yhteensä 22 kappaletta joista CHL on tuottanut 15 kappaletta. Muiden tavoin myös Robertson pääsee vierailemaan Rockfordissa.

Päävalmentaja Vituccin kommentit Robertsonista:

Walleye Head Coach Nick Vitucci said, “Robertson is a great two-way center with incredible work ethic and will bring energy to every shift. He is an excellent faceoff man and I look forward to him being a leader both on and off the ice.”

Uutinen: http://www.toledowalleye.com/news.asp?id=102
Kortti (Robertson): http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=10315
Kortti (Wilson): http://www.dropyourgloves.com/Fights/FightCard.aspx?Player=30635
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

Ylempänä olevat kaksi siirtoa koskivatkin ECHL:ää, mutta siirrytään nyt astetta alemmas ja CHL-kaukaloihin. Nimittäin Central Hockey Leaguessa pelaava Bossier-Shreveport Mudbugs täydentää rivejänsä Shawn Limprightilla.

Moose Jaw Warriorsin kasvatteja oleva keskisarjan iskijä onkin ihan mielenkiintoinen nimi CHL:n. Jo Moose Jawin aikoihin Limpright oli todella tehokas voimahyökkääjä ja siitä kertovat omaa kieltänsä jo hänen sen aikaiset statistiikkansa. Hän ehti pelaamaan neljän juniorivuotensa aikana Moose Jawissa yhteensä 294 ottelua tehden 233 (99+134) tehopistettä ja kärsien yhteensä 606 rangaistusminuuttia. Tilastoituja tappeluja Limpright keräsi Moose Jaw vuosinaan yhteensä 22 kappaletta.
Loistavista saldoista huolimatta 180 senttinen ja 84 kiloinen hyökkääjälupaus ei tullut varatuksi NHL:n.

Junioreiden jälkeen oli aika etsiä sitten ensimmäistä ammattilaispaikkaa ja sellainen löytyikin ECHL:ssä pelanneen Roanoke Expressin rivistöistä. Tulokaskausi oli jo itsessään erittäin onnistunut sillä Limpright pystyi jatkamaan siinä roolissa mihin oli junnuissa jäänyt. Tulokaskaudella syntyneillä 33 (14+19) tehopisteellä Limpright oli Roanoken sisäisen pistepörssin kymmenes. Jäähyjä hän ehti kerätä 154 minuutin edestä joilla irtosi joukkueen sisäisen pörssin toinen sija. Hanskansa hän hylkäsi kuuteen otteeseen saaden vastaansa muunmuassa Mitch Fritzin ja Allan Egelandin.

Myös seuraava kausi alkoi Roanokessa, mutta siellä Limpright ei tosiaankaan pelannut koko kautta. Limpright aloitti kautensa erittäin räväkästi ja ehti keräämään pelaamissaan 27 ottelussa yhteensä 35 (18+17) tehopistettä ja kerätä 86 rangaistusminuuttia. Tämä takasi paikan paitsi Roanoke-fanien sydämissä myös näytönpaikan isommissa ympyröissä. Columbus Blue Jacketsin farmiseura Syracuse Crunch nimittäin kutsui Limprightin pelaamaan rivistöönsä kesken kauden 03/04. Siirto ei kuitenkaan ollut Limprightille se paras mahdollinen sillä Syracusella oli tuolloin erittäin laaja materialisto ja vaikka Limpright saikin tasaisesti otteluita tililleen niin hänen peliaikansa oli paikoittain erittäin pientä. Tämä näkyi myös tilastoissa sillä 51 ottelua Syracusessa toi tilille ainoastaan 19 (10+9) tehopistettä sekä 84 rangaistusminuuttia. Tilille karttui kuitenkin viisi tappelua joissa Limpright sai vastaansa muunmuassa Geoff Petersin sekä Alexandre Girouxin. Sopimusta ei kuitenkaan Syracusen kanssa, ymmärrettävistä syistä, jatkettu.

Kaudeksi 04/05 Limpright palasi tuttuihin ECHL:n kaukaloihin, mutta joukkue ei suinkaan ollut Roanoke vaan uusi tuttavuus, Dayton Bombers. Aika Daytonissa ei kuitenkaan olisi voinut paljoa enempää mennä pieleen. Ensinnäkin Limpright alisuoritti itse ja pelasi liiankin paljon alle oman tasonsa. 29 ottelua tuotti tilille ainoastaan 14 (5+9) tehopistettä mikä oli hänen koko uransa huonoin keskiarvo pisteissä / ottelu sitten ensimmäisen juniorivuoden. Myös vahva turhautuminen Daytonin kehnoon menestykseen näkyi Limprightin otteissa ja ylilyönneiltäkään vältytty ja tämä näkyi taasen jäähytilastossa johon kertyi 63 rangaistusminuuttia. Kova saldo kun otetaan huomioon, että Limpright nyrkkeili ainoastaan kertaalleen tuona aikana. Myös Limprightin tehotilaston lukema hiveli kovien pakkasten rajoja. 29 ottelussa tuohon ehti tulla lukema -20. Tämä riitti taasen Daytonin johtokunnalle ja Limpright päätettiin treidata kesken kauden Las Vegas Wranglersiin.
Vielä tuolloin Limpright ei varmasti osannut arvata millainen lottovoitto tämä hänelle henkilökohtaisesti olisi.

Loppukausi Wranglersissa meni pelaillessa. 42 ottelua tuotti tilille ihan hyvän pistesaldon 30 (10+20) tehopisteen muodossa ja se sama innostus nyrkkeilyynkin alkoi palata hiljalleen. Limpright lopetti kauden 96 jäähyminuuttia ja neljä myllyä Las Vegasissa rikkaampana.
Vaan niinpä Limpright jatkoi Wranglersissa kaudesta toiseen aina näihin päiviin asti. Kausia Las Vegasissa kertyi tilille neljä ja puoli ja näiden kausien aikana Limpright nousi ensin Wranglersin varakapteeniksi, sitten jaetuksi kapteeniksi ja nyt viimeisellä kaudella hän toimi yksinään Wranglersin kapteenina. Näiden kausien aikana Limpright nousi myös Wranglersin kaikkien aikojen ykköseksi otteluissa (289), syötöissä (143), pisteissä (200) sekä rangaistusminuuteissa (648).

Mudbugseissa Limprightia odottaa myös vanha tuttavuus sillä joukkueessa pelaa Las Vegas aikainen maalivahti John DeCaro jonka kanssa Limpright veikin Las Vegasin aina ECHL:n konferenssin finaaleihin asti viimeisellä kaudellaan. Limpright itse ei hätkähdä sarjatason pudotusta vaan ottaa uuden haasteen mielissään vastaan:

“To get the opportunity to play for a winning team is what I wanted, and I’m really looking forward to playing in Bossier-Shreveport,” Limpright commented. “I still have a lot of drive left, and the Mudbugs are the right fit for me. It will be a nice change and hopefully we’ll get the result we’re looking for. Between the guys coming back and us new guys, I think we’ll have a legitimate shot at winning.”

Omaa pelityyliänsä Limpright kuvailee seuraavanlaisesti:

“I like to think of myself as a leader on and off the ice,” Limpright said of his game. “I like to make plays and set guys up to score goals. If I get a chance to make a big hit, I’m going to take it, and I’m not afraid to stick up for myself or for my teammates if I need to.”

Mudbugsien päävalmentaja Scott Muscutt on innoissaan Limprightin saamisesta joukkueeseen eikä puheista päätellen olisi kovinkaan ihme mikäli Limpright kantaisi tulevalla kaudella kapteenin natsaa:

“Throughout his career, Shawn has demonstrated all the qualities that we look for in a Mudbugs player,” said Head Coach Scott Muscutt. “He is a prolific two way player who has displayed great leadership for teams he has played for in the past. He brings a nice combination of grit, scoring ability around the net and great playmaking skills. I’m thrilled to be adding Shawn Limpright to this hockey team.”

Uutinen: http://www.centralhockeyleague.com/pressroom/news/index.html?article_id=3649
Kortti: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=6536
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

Aiemmin myllyosastoaan Hans Bensonin muodossa vahvistanut ECHL-joukkue Cincinnati Cyclones vahvistuu tällä kertaa Dwayne Zingerillä.

33-vuotias yliopiston kasvatti tunnetaan ehkä paremmin tavallisena peruspuolustajana joka tekee kaikkensa välttääkseen takaiskut omalle joukkueelleen. Tähän on kuitenkin todettava, että tämän nöyrän ja joskus paskamaisenkin duunin ohella Zinger ei pelkää tiputtaa hanskojansakaan.

Urallansa päälle kahdeksan kauden verran AHL-kiekkoilua tahkonut Zinger on kerännyt Cincinnati Mighty Ducksissa, Portland Piratesissa, Hershey Bearsissa, San Antonio Rampagessa sekä Providence Bruinsissa pelaamissaan 536 AHL: runkosarjan ottelussa yhteensä 93 (20+73) tehopistettä ja istunut rangaistujen aitiossa 868 minuutin edestä. Pudotuspelit ovat tuoneet 35 ottelua, viisi (2+3) pistettä sekä 35 rangaistusminuuttia tilille.
Vaan eipä Zinger ole ilman NHL-kokeiluakaan jäänyt sillä hän on päässyt vetelemään "taalajäillä" yhteensä seitsemän ottelun verran keräten tililleen yhden syöttöpisteen sekä yhdeksän rangaistusminuuttia. Kuten rangaistusminuuteista voi päätellä niin hanskat eivät pysyneet vierailulla kädessä vaan Zinger kävi erittäin hyvän toe-to-toe taiston legendaarisen Doug Doullin kanssa. Videota tarjolla linkin takaa.
Tilastoituja tappeluita Zingeriltä löytyy P-Amerikasta yhteensä 79 kappaletta joista NHL tai NHL:n harjoitusottelut ovat tuottaneet kolme. Vastustajiksi Zinger on saanut urallaan muunmuassa seuraavat nimimiehet: Eric Boulton, K.C Timmons, Rob Davison, Brad Staubitz, Mitch Fritz, Shawn Thornton sekä Martin Grenier.

Menneellä kaudella Zinger pelasi Tanskassa Al-Bank Liigassa mestaruuden voittaneen Odensenin riveissä tehden 42 ottelussa 13 (3+10) tehopistettä ja keräten 54 rangaistusminuuttia.

Cincinnatin päävalmentaja Chuck Weber ottaa uuden tulokkaan mielihyvin vastaan:

"Dwayne Zinger gives us another veteran presence,” Cyclones Head Coach Chuck Weber said. “He is a guy that will be able to help teach the younger guys on the squad and at the same time help solidify our blueline.”

Kortti: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=5696
Uutinen: http://www.cycloneshockey.com/team-news/cyclones-agree-terms-dwayne-zinger
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

Pitihän se arvata, että kun sain Zingerin siirrosta uutisoitua niin johan sitten tulikin putkeen pari muutakin siirtoa. Noh koitetaan muotoilla ne tähän.

Charlotte Checkersille merkittävä vahvistus Derek Couturen muodossa

Charlotte Checkers teki sitten loistavan kaappauksen ja hankki riveihinsä 25-vuotiaan Kanadalaishyökkääjä Derek Couturen. Junioriaikansa Saskatoon Bladesin ja Seattle Thunderbirdsin (WHL) riveissä viettänyt Couture tuo Checkersin rivistöön aimo annoksen taitoa, kovuutta ja kokemusta.

Vähän päälle neljän kauden WHL-visiitti toi mukavia lukuja Couturen ansioluetteloon. Pudotuspelit mukaanlukien otteluita kertyi noilta ajoilta 278 kappaletta, tehopisteitä 118 (52+66) ja rangaistusminuutteja 617. Sekä Saskatoonin, että Seattlen tärkeimpiin pelaajiin viimeisinä kausin kuulunut Couture väläytteli tuohon aikaan jo mukavasti myös nyrkkeilytaitojaan kuten rangaistusminuuteistakin voi päätellä. Hanskat tippuivat tuohon aikaan muunmuassa Mitch Lovea, Andy Thompsonia, Mike Egeneria sekä Robin Big Snakea vastaan. Yhteensä tilastoituja tappeluita Couture keräsi noina vuosina 38 kappaleen verran.

Kesällä 2005 Couturen oli määrä suunnata suorittamaan opintoja ja hankkimaan koulutus yliopistokiekkoilun ohessa, mutta suunnitelmat menivät täysin uusiksi kun viimeisen junioriottelunsa pudotuspeleissä pelannut Couture heräsi tappion jälkeisenä aamuna puhelimen soidessa. Puhelimen toisessa päässä oli Calgaryn GM/Coach Darryl Sutter joka sanoi haluavansa Couturen mukaan Calgaryn prospektileirille ja, että he ovat erittäin kiinnostuneita Couturen palveluksista. Leiri sujui hyvin ja niimpä Couture sai Flamesilta entry-level sopimuksen.
Flamesin NHL-ryhmään Couture ei kuitenkaan kolmen kauden aikana onnistunut murtautumaan vaan viisitit NHL-ympyröissä rajoittuivat ainoastaan harjoitusleirien yhteyteen. Muuten aika kului koko tuon ajan Calgaryn farmiseura Omaha Knightsin / Quad City Flamesin riveissä pelaillessa. Nykyisen NHL-pugilistin, Brandon Prustin, "tutkapariksi" tuolloin profiloitunut Couture ehti edustaa Omahaa / Quad Citya yhteensä 194 ottelun ajan keräten yhteensä tililleen 47 (20+27) tehopistettä ja 297 rangaistusminuuttia. Tappeluiltakaan Couture ei luonnollisesti säästynyt sillä hanskat tippuivat yhteensä 31 kertaa, huippuna viimeisen vuoden 16 hanskanpudotusta. Vastustajikseen Couture sai noihin aikoihin sellaisiakin herroja kuin B.J Crombeen, Brad Brown, Sheldon Brookbank, Peter Vandermeer ja Cam Paddock.

Ura ei Calgaryssä tuntunut aukeavan, joten Couture päätti siirtyä eteenpäin ja kirjaututti kesällä sopimuksen Ottawa Senatorsin farmiseurana toimivan, fyysisyyttä arvostavan, Binghamton Senatorsin kanssa. Jälkiviisaus on valttia ja näin voinemme todeta, että ratkaisu ei ollut ehkäpä se paras mahdollinen. Binghamtonin emoseuran Ottawan ongelmat heijastuivat myös farmiseuraan ja sen pelaajistoon. Couture sinnitteli joulukuun puoleen väliin Binghamtonin leirissä mukana, mutta sitten kutsu kävi monen muun pelaajan ohella ECHL-joukkue Elmira Jackalsin rivistöön pelaamaan. 18 AHL-ottelussa Couture ehti kellottaa itselleen viisi (2+3) tehopistettä ja istua 21 minuutin edestä rangaistusaitiossa.
Jackalsissa homma lähti kulkemaan jokseenkin paremmin ja Couture nousi aina joukkueen kärkiketjuihin asti. Kausi Elmirassa tuotti tilille 28 ottelua, 24 (7+17) tehopistettä ja 90 rangaistusminuuttia. Hanskansa Couture hylkäsi neljästi, kolmesti runkosarjassa ja kertaalleen pudotuspeleissä.

Ennen liittymistään Charlotteen Couture viettää aikaansa parin viikon verran vieraillen AHL-seura Hartford Wolf Packsin harjoitusleirillä.

Charlotten leirissä ollaan luonnollisesti tyytyväisiä ja seuran toimitusjohtajana sekä päävalmentajana toimiva, entinen NHL maalivahti, Derek Wilkinson ei turhaan säästellyt sanojaan Couturen kohdalla:

“Derek adds some much-needed toughness to our forward group,” said Wilkinson. “Not only will he deal out punishment to the opposing teams, he has also shown a nice scoring touch.”

Kortti: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=8113
Uutinen: http://www.gocheckers.com/fullstory.php?id=1161

Steve McJannett jatkaa Florida Evebladesin (ECHL) riveissä myös ensi kaudella

Yliopistossa kiekkouransa alkutaipaleet viettänyt 27-vuotias McJannett on hieman rauhallisempi kaveri kuin yllä esille tullut Couture. McJannett siis vietti yliopistossa aikaansa täydet neljä vuotta hankkien samalla itselleen koulutuksen. Yhteensä yliopisto toi tilille 133 ottelua, 41 (15+26) tehopistettä ja 132 rangaistusminuuttia.

Yliopiston jälkeen McJannettin oli aika etsiä itselleen ensimmäinen ammattilaisseura ja sellainen löytyikin ECHL:ssä pelaavasta Columbia Infernosta. Ensimmäinen ECHL-kausi oli suhteellisen rauhallinen ja se meni pidemmältä osin totutellessa aikuisten sarjan saloihin ja hienouksiin. Muunmuassa Justin Sawyerin ja SM-liigasta tutun Luke Fulghumin joukkuekaverina pelannut McJannett kellotti nelosketjusta tilastoihinsa 46 ottelua, 18 (10+8) tehopistettä ja vaatimattomat 26 rangaistusminuuttia.
Seuraavaksi kaudeksi vastuu kuitenkin kasvoi ja niinpä paranivat myös McJannettin tilastot, kaikin puolin. Kärkiketjuihin mukaan noussut McJannett kellotti tilastoihinsa, pudotuspelit mukaanlukien, 67 ottelua tehopistein 17+31=48 ja kärsien 117 rangaistusminuuttia. Tuona kautena myös McJannettin hanskat putosivat ensimmäisiä kertoja ja tappeluita kertyikin kauden aikana seitsemän kappaletta. Vastustajikseen hän löysi muunmuassa Jason Kostadinen, Moises Gutierrezin sekä Nathan Gillisin.

Columbiaan ei kuitenkaan kauden jälkeen jatkoa syntynyt ja niinpä McJannett siirtyi samassa liigassa pelaavan Florida Everbladesin rivistöön. Ensimmäinen kausi meni harmittavasti loukkaantumisten sävyttämänä ja näinpä McJannett keräsi kauden aikana tililleen ainoastaan 29 runkosarjan ja 6 Kelly Cup pudotuspelien ottelua. Näissä hän takoi taululle 13 (7+6) tehopistettä ja keräsi tililleen 63 rangaistusminuuttia. Hanskansa hän hylkäsi otteluiden yhteydessä viidesti.

Floridassa McJannett saa eittämättä erittäin mielenkiintoisia pelikavereita seurakseen. Seurassa pelaa kovuudestaan ja nyrkki-innostuksestaankin enemmän tai vähemmän tuttuja kavereita kuten Mathieu Roy (Ei se NHL-Roy), Philippe Paquet, Peter Metcalf sekä Brad Zanon. Silti joukkueen päävalmentajana toimiva Malcolm Cameron ei turhaan vähättele McJannettin tärkeyttä joukkueelle:

"Steve's a big, hard-working, physical player that plays with a lot of passion," said head coach Malcolm Cameron. "He obviously adds size to our squad, stands up for his teammates and plays his role very well for our hockey club."

McJannett itse on myös erittäin mielissään jatkosta joukkueessa, mutta korostaa, että menneestä kaudesta on parannettava monessakin mielessä. Lyhyeksi jäänyt menestys pudotuspeleissä ei varsinkaan miellytä tekstistä päätellen häntä:

McJannett says he is happy to be back in Southwest, Florida and looks at last season as a learning experience, "Sometimes in sports you have to learn how to win. Although last year was disappointing in a lot of ways, I think it will only make us better for this season."

Kortti: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=41213
Uutinen: http://www.americanprohockey.com/2009/09/everblades-sign-another-forward-from.html
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

"Päivän siirto" vie meidät tällä kertaa astetta alemmas ECHL:stä katsottuna. CHL-liigassa pelaava Corpus Christi Icerayz hankki nimittäin mukavasti jykevyyttä takalinjoilleen kiinnittämällä Steven Laterin vuoden mittaiseen sopimukseen. 25-vuotias Later on ehtinyt suht nuoresta iästään huolimatta kokea jo jokusen liigan tuulet.

Laterin taru alkaa kausilta 00-02 jolloin suurehkon kokoinen puolustaja herätti ihastusta kiekollisella pelillään. Manitoban paikallista junioriliigaa (MJHL) pelannut Later kiinnitti katseita aina NHL-ympyröissä asti. Winnipeg South Bluesia tuolloin edustanut puolustaja kun teki jälkimmäisellä MJHL-kaudellaan peräti 25 maalia ja antoi 40 maaliin johtanutta syöttöä ja keräsi näin yhteensä 65 tehopistettä ollen joukkueensa sisäisen pistepörssin toinen ja koko liigan puolustajien pistepörssin voittaja. Later nimettiin tuona kautena myös oikeutetusti MJHL-liigan All-Star kentälliseen.

Kaudeksi 02-03 Laterin oli määrä siirtyä kiekkoilemaan yliopistosarjaan ja tarkemmin sanottuna Ferris Staten yliopistoon. Ja näinhän tapahtuikin ja kaikki meni suht normaalisti. Later kärsi syksyllä loukkaantumisista jonka ansiosta häntä ei NHL Entry Draftin ranking listoilta löytynyt, mutta hänet nimettiin viiden muun pelaajan ohella "NHL Must See!"-listiin joka tarkoittaa sitä, että vaikka listasijoitusta ei tullut niin heidät otetaan silti huomioon ns. papereissa.
Kausi siis alkoi Ferris Statessa normaalisti ja Later ehti pelata 13 ottelua kauden alusta kunnes pamahti. Kaksi (1+1) tehopistettä ja 45 rangaistusminuuttia noissa otteluissa kerännyt Later nimittäin sai kuulla, että hänen yliopistoon oikeuttava stipendinsä oli evätty ja näin ollen Later joutui jättämään opintonsa ja yliopistokiekkoilun välittömästi.
Uutta pelipaikkaa ei heti löytynyt ja se taas vaikutti negatiivisesti Laterin huomiointiin NHL-ympyröissä. Ajan myötä hän tippui ranking-listojen ulkopuolelle kokonaan.
Keväämmällä uusi pelipaikka kuitenkin löytyi kun fyysiessä WHL-liigassa pelaava Saskatoon Blades kirjaututti sopimuksen Laterin kanssa. Laterilla oli kuitenkin odotettavia vaikeuksia, tulihan hän kesken kauden täysin uuteen joukkueeseen ja sai rinnalleen täysin uusia pelikavereita. Later ehti pelata tuona kautena 19 runkosarjan -ja neljä pudotuspelien ottelua keräten yhteensä kolme (1+2) tehopistettä ja 60 rangaistusminuuttia. Hanskansa Later hylkäsi todistettavasti kahdesti, toisella kerralla vastustajana toimi muuan Steve Makway joka on myöhemmin tullut tutuksi muunmuassa KooKoon (lyhyenä) kohuhankintana.

Kausi 03-04 alkoi Laterin osalta odotetusti Saskatoonissa, mutta tälläkään kertaa vaikeudet eivät häntä karttaneet. Laterilla oli nimittäin jatkuvasti vaikeuksia mahtua kokoonpanoon sillä hänen kiekollinen pelinsä oli loukkaantumisten ja kehityksen pysähtymisen myötä vielä suhteellisen rajallista eikä hän näin mahtunut kärkiketjuihin. Alemmissa ketjuissa Saskatoonilla taas löytyi jo osaamista muunmuassa Tanner Schultzin, Evan Hawin, Matt Fetznerin sekä Dalyn Flattin muodossa, joten pugilistinkaan rooliin Lateria ei haluttu asettaa. Näinpä Later ehti vanhentua tuona kautena ainoastaan 19 ottelun verran Saskatoonissa kunnes edessä oli siirto samassa liigassa pelaavan Prince George Cougarsin rivistöön. Saskatoonissa Later ehti kerätä pelaamissaan otteluissa kolme syöttöpistettä sekä 57 rangaistusminuuttia. Tapella hän ehti neljä kertaa ja vastustajina toimivat muunmuassa Myles Stoesz sekä Matej Trojovsky.
Vaan jos oli Laterilla vaikeuksia Saskatoonissa niin eipä homma ainakaan Cougarseissa helpottanut piiruakaan. Saskatoonin tavoin kriisijoukkue Cougars omasi jo entuudestaan hyvän rungon fyysiselle pelille Myles Zimmerin, Eric Hunterin, Tyrell Moultonin ja Brett Parkerin muodossa eikä Later pystynyt kiekollisessakaan pelissä ottamaan sitä kaivattua harppausta eteenpäin. Visiitti Cougarsissa jäikin näin tyngäksi ja seura ilmoitti 8.1.2004 treidanneensa Laterin samassa liigassa pelaavan Brandon Wheat Kingsin riveihin. Vaihdossa Cougars sai viidennen kierroksen varausvuoron WHL Bantam draftiin kesällä 2005. Ironista tai ei, mutta Cougars ei edes käyttänyt tuota vuoroa kyseisessä draftissa vaan hyppäsi sen ylitse. Laterin saldoksi Cougarsin historiaan jäi 14 ottelua varustettuna kahdella (1+1) tehopisteellä ja 54 rangaistusminuutilla. Omiensa puolta hän piti tuolloin kuudesti saaden vastaansa muunmuassa Mike Egenerin, Rick Rypienin ja Clayton Stonerin kaltaisia osaajia.
Laterilla oli siis jälleen edessään "uusi alku" tai vaihtoehtoisesti jälleen uudet vaikeudet. Later teki kuitenkin esityksillään kaukalossa ja kaukalon ulkopuolisella olemuksellaan vaikutuksen Brandonin pitkäaikaiseen päävalmentajanaan Kelly McCrimmoniin ja tämä näkyi myös sitten Laterin olemuksessa. Kauden loppu runkosarjasta sujui paremmin kuin aiemmissa WHL-joukkueissa yhteensä sillä Later tekaisi 17 ottelussa viisi (2+3) tehopistettä, hänen tehotilastossaan oli vakuuttava lukema (+11) ja hän keräsi suhteessa aiempiin seuroihin myös hillitysti rangaistusminuutteja, "vain" 35 minuutin edestä. Myös pudotuspelit menivät Laterin osalta varsin hyvin sillä yhdessätoista ottelussa hän nettosi tililleen seitsemän (2+5) tehopistettä ja keräsi 34 rangaistusminuuttia. Hanskansa Later ehti hylätä kokonaisuudessaan tuona kautena Brandonissa kolmasti. Ironista kylläkin, mutta eräs vastustajista oli Saskatoonissa hänen pelikaverinaan pelannut Tanner Schultz.

Later oli siis vihdoin päässyt joukkueeseen jossa hän itse viihtyi, jossa hän sai vastuuta ja jossa hänen pelityyliänsä arvostettiin. Se näkyi kaikessa tekemisessä kaudella 04-05 jolloin Later nousi paitsi joukkueensa ykköspuolustajaksi, hänellä oli myös tärkeä rooli joukkueen fyysisellä puolella. Muunmuassa Sami Sandellin, Eric Fehrin sekä Ryan Stonen joukkuekaverina pelannut Later pelasikin tuona kautena elämänsä kauden tekemällä kunnioitettavat 63 (14+49) tehopistettä, omaten neljänneksi parhaan tehotilaston lukeman (+20) ja ollen joukkueensa ehdoton jäähykuningas 220 minuutillaan. Tahti ei myöskään hyytynyt pudotuspeleissä jossa Laterin saldoksi muodostui 23 ottelussa 21 (6+15) tehopistettä, tehotilaston lukema +6 sekä 84 rangaistusminuuttia. Hanskansa Later hylkäsi päätöskaudellaan peräti 17 kertaa ottaen matsia muunmuassa Rick Rypienia, Jordan Fuderia sekä Mike Gauthieria vastaan.

Laterin aika junioreissa oli siis tullut täyteen ja hänen oli aika etsiä uusi työnantaja itselleen. Agenttinsa johdolla hän päätyikin try-out sopimukseen Toronto Maple Leafsin farmiseuran, Toronto Marliesin kanssa. Try-out tuotti lopulta myös sopimuksen Marliesin kanssa ja näinpä Later pääsi aloittamaan ensimmäiset pelinsä ammattilaisena aina AHL-jäillä asti. Kausi ei kuitenkaan kauaa ehtinyt vanhentua Laterin osalta kun hän huomasi olevansa matkalla kohti ECHL-kaukaloita Marliesin ja Maple Leafsin farmiseuran Pensacola Ice Pilotsin rivistössä. Tällä argumentilla kausi sujui pitkälti myös loppuun asti. Välillä Marlies kutsui Laterin paikkaamaan loukkaantumisia, mutta enimmäkseen kausi sujui Pensacolassa. Kokonaissaldoksi kaudesta muodostui 11 peliä AHL-kiekkoa varustettuna yhdellä tehopisteellä ja kuudella rangaistusminuuttia.
ECHL tuotti tilille 40 ottelua varustettuna 21 (7+14) tehopisteellä peräti 176 rangaistusminuutilla. Marliesissa hanskat eivät tippuneet kertaakaan, mutta Pensacolassa tulosta syntyi 13 myllyn merkeissä. Vastustajina tuolloin toimivat esimerkiksi herrat kuten Eric Labelle, Dan Sullivan, Eric Neilson sekä Robin Gomez. Loppujen lopuksi siis ei välttämättä ihan katastrofaalinen alku ammattilaisuralle vaikka vastuu AHL:ssä jäikin pieneksi.

Sopimusta ei kuitenkaan Marliesiin, ymmärrettävistä syistä, jatkettu ja näinpä edessä oli uuden seuran haku. Sellainen löytyi tutusta ECHL:stä kun Later kirjaututti sopimuksen Alaska Acesin kanssa. Valinta oli Laterin kannalta erittäin onnistunut sillä hän vakiinnutti nopeasti paikkansa Alaskan puolustuksessa. Valitettavat loukkaantumiset kuitenkin pilasivat Laterin kauden ja näin hän ei päässyt auttamaan aina Kelly's Cupin konferenssifinaaleihin asti selvinnyttä Alaskaa pudotuspeleissä. Kauden saldoksi muodostui kuitenkin 43 pelattua ottelua, 17 (7+10) tehopistettä, tehotilaston lukema +18, 152 rangaistusminuuttia sekä kahdeksan tappelua. Alaskan parhaimmistoon kuulunut puolustaja löysi tuona kautena vastustajikseen osaavia pelimanneja esimerkiksi Jeremy Yablonskin, Eric Neilsonin sekä Brad Heraufin muodossa. Kausi oli onnistunut niin vain edessä oli jälleen osoitteenmuutos.

Kausi 2007-08 alkoi Laterin osalta tutussa liigassa, mutta jälleen kerran uudessa ympäristössä. Kausi alkoi hänen osaltaan Bakersfield Condorsin rivistössä ja jatkuikin siellä aina joulukuuhun asti kunnes edessä oli siirto. Bakersfieldissä fyysinen puolustaja ehti kuitenkin pelata 21 ottelua tehden 14 (6+8) tehopistettä ja istuen rangaistujen aitiossa yhteensä 65 minuuttia ennen siirtoa Los Angelesin farmin farmina toimineen Reading Royalsin rivistöön. Readingissa homma kulkikin sillä heti alusta alkaen Laterille tiedostettiin, että hänen tehtävänsä on peruspuolustamisen ohella aiheuttaa kipua ja hämmennystä vastustajissa yhdessä toisen romuluun, Malcolm MacMillanin kanssa. Tämä tehtävä Laterilta luonnistuikin ja näinpä hän nautiskeli pelaamisesta loppukauden keräten tilillensä pudotuspelit mukaanlukien 36 ottelua, 15 (3+12) tehopistettä sekä 177 rangaistusminuuttia. Hanskansa Later hylkäsi tuolloin kahdeksaan otteeseen saaden vastaansa Gino Pisselinin, Kenny Rochen ja Trevor Hendrikxin kaltaisia herrasmiehiä.

Menneeksi kaudeksi Later kuitenkin, yllätys yllätys, vaihtoi jälleen joukkuetta ja tällä kertaa myös sarjatasoa. Uusi joukkue nimittäin löytyi NewIHL-liigassa pelaavan Muskegon Lumberjacksin rivistöistä. Later luonnollisesti lukeutui koko kauden Lumberjacksin kärkimiehistöön hoidellessa siinä sivussa myös joukkueen fyysistä puolta yhdessä muunmuassa Luke Stauffacherin ja Frank Littlejohnin kanssa. Aina se fyysisyys ei kuitenkaan ollut oikeanlaista. Joulukuun 8. Later nimittäin "pimahti" hetkellisesti ja teki niinkutsutut Head-Buttit Kalamazoo Wingsejä edustaneelle Tyler Willisille. Tämä taasen tuotti kolmen pelin pelikiellon Laterille.
Lopulta kauden saldoksi muodostui pudotuspelit mukaanlukien 68 pelattua ottelua tehopistein 8+25=33. Rangaistusminuutteja Later onnistui keräämään 328 minuutin edestä ja hanskansa hän heitti jäihin 15 kertaa ottaen matsia muunmuassa Kris Vernaskya, John DiPacea ja Rob Volteraa vastaan.

IceRaysin päävalmentajana toimiva, ex-NHL peluri, Brent Hughes otti Laterin avosylin vastaan:

“Later is a strong, physical defenseman that can play against other team’s top lines. He is something we were missing last year. He also has an offensive side that he can make good decisions with the puck. He will be a great addition to our team” said Coach Hughes.

Entinen QMJHL-pugilisti, nykyinen seuran presidentti Pat Dunn taasen oli hiukan rauhallisemmilla mielillä hankinnasta:

“Steven is a very solid d-man, he will add some skill to our defensive corp” said Pat Dunn.

Kortti: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=7842
Uutinen: http://www.centralhockeyleague.com/pressroom/news/index.html?article_id=3659
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

Vast'ikään nyrkkeilyosastoaan Milan Maslonkan ja Malcolm MacMillanin muodossa vahvistanut Toledo Walleye ei aio jättää fanejansa kylmäksi tulevalla kaudella vaan seura hankki jälleen sitä jämerämmän puolen osaamista. Tällä kertaa joukkueen rivistöön liittyvät puolustaja Iain McPhee sekä hyökkääjä Jonathan Trottier.

McPhee on 24-vuotias puolustaja joka vietti junioriuransa pelaillessa Windsor Spitfiresin (OHL) riveissä. Yhteensä neljältä kaudelta kertyi tilille 239 ottelua tehopistein 18+36=54 ja siinä sivussa rangaistusminuutteja kertyi 316 minuutin edestä. Hanskansa fyysinen peruspuolustaja tiputti 24 kertaa ottaen tangoa muunmuassa Danny Boisin, Scott Maherin sekä Marco Capraran parina. Viimeiset kaksi kautta McPhee on viettänyt pelailessaan yliopistokiekkoa University of Prince Edwards Islandin riveissä.

Trottier on varsinkin LNAH-seuraajille tuttu nimi. Herra nimittäin on ehtinyt pelailla kyseistä liigaa uransa aikana kahden kauden verran. Näinä kausin tilille karttui yhteensä 94 ottelua, 16 (9+7) tehopistettä sekä 374 rangaistusminuuttia. Hanskansa herra hylkästi LNAH-aikanaan yhteensä peräti 51 kertaa ottaen myllyä muunmuassa Jon "Nasty" Mirastya, Francois Pagea, Ian McIntyrea sekä Kurtis Swansonia vastaan. Ennen LNAH-aikaansa hän heilutteli nyrkkejänsä muunmuassa Quebecin Senior Central Hockey Leaguessa pelaavan Shawinigan Xtremen riveissä. Tuolta ajalta tilille karttui 46 ottelua, yhdeksän (3+6) tehopistettä sekä 199 rangaistusminuuttia. Tappeluita hän listasi tuolta ajalta itselleen 18 kappaletta.
Menneellä kaudella 27-vuotias laituri edusti CHL-liigassa pelaavaa Corpus Christi IceRaysia. Otteluita hän sai tililleen kauden aikana loukkaantumisten ja heikohkon vastuun myötä 18 kappaletta. Näissä hän onnistui keräämään pisteitä yhden syöttöpisteen verran ja saalistamaan 80 rangaistusminuuttia. Tästä 80 minuutista 15 minuuttia tuli Corpus Christin ja Bossier-Shreveportin kohtaamisessa jossa väriä nähtiin Bench-Clear Brawlin muodossa. Tilanteesta seurasi myös yhden pelin pelikielto. Muuten kauden aikana kertyi kaikenkaikkiaan kahdeksan myllytystä.

Alla vieläpä valmentaja Vituccin kommentit uusista pelimiehistä:

“McPhee will add some stability to our defensive core this season. He is a smart and simple defenseman who makes great decisions,” Vitucci said. “He will contribute offensively as well as take care of things in his own end.”

“Trottier will bring plenty of speed and toughness to every shift that he plays. He is warrior-type battler that will be a fan favorite here in Toledo,” Vitucci said.

Kortti, Trottier: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=15019&ShowTransactions=Yes
Kortti, McPhee: http://www.dropyourgloves.com/Players/Player.aspx?Player=10669
Uutinen: http://www.toledowalleye.com/news.asp?id=105
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

Valitettavan paljon on jäänyt uutisoimatta tällä sarakkeella, mutta otetaan nyt jotain edes takaisin hieman lyhyemmillä raporteilla.

* * * * *

IHL:ssä pelaava Muskegon Lumberjacks kiinnitti riveihinsä yhden alasarja legendan kun seura tiedotti Nigerialaissyntyisen Rumun Ndur'n liittyvän riveihinsä vuoden kontrahdilla.

34-vuotias puolustaja on ehtinyt urallaan koluta liigan jos toisenkin. Junioriura kului Guelph Stormin riveissä josta Ndur siiryti hänet varanneen Buffalo Sabresin ryhmittymään. Hiukan päälle kolmen kauden jälkeen edessä oli kuitenkin siirto Manhattanille paikallisen suuruuden, New York Rangersin riveihin jossa kului loppukausi. Sen jälkeen NHL-jengeistä tilille karttui vielä otteluita Atlanta Thrashersin rivistöistä sekä Tampa Bay Lightningin farmista.

Alasarjoissa Ndur on viettänyt aikaansa AHL-liigan lisäksi niin IHL, ECHL kuin myös UHL (= NewIHL)-kaukaloissa. Ndur on tuttu näky myös euroopasta sillä herra on pelannut kauden verran Itävallassa Graz 99ersin riveissä, vajaan kauden Sloveniassa HK Jesenicen joukkueessa sekä pari viimeistä vuotta pelaten Brittein saarten EIHL-liigaa Coventry Blazen sekä Nottingham Panthersin riveissä.

Yhteensä Ndurin kortille on löydetty 121 tappelua josta tosin uupuvat esimerkiksi juniorivuodet kokonaan. Näiden merkintöjen osalta voi huomata, että Ndur ei ihan heti vastustajasta hätkähdä sillä 190 senttisen ja 110 kiloisen mörssärin listaan ovat löytäneet tiensä muunmuassa Krzysztofer Oliwa, Patrick Cote, Garrett Burnett, EIHL-legenda Andre Payette, Dennis Bonvie, Ryan VandenBussche, Jody Shelley sekä vaikkapa Mike Sgroi.

Lumberjack kiinnitti riveihinsä myös nuorempaa osaamista Todd Spencerin muodossa. 26-vuotias puolustaja on Sacred Heart Universityn kasvatteja ja hän on viettänyt viimeiset kaksi vuotta ECHL-liigassa pelaavan Wheeling Nailersin riveissä. Siellä 191 senttinen ja 97 kiloinen puolustaja on kellottanut tililleen yhteensä 72 ottelua, kahdeksan (2+6) tehopistettä ja 119 rangaistusminuuttia. Tappeluita hänen kortiltaan löytyy 11 kappaletta joista viime kaudella pelatut 15 ottelua toivat seitsemän. Vastaansa Spencer on saanut kovia alasarjalaisia muunmuassa Frank Littlejohnin sekä Nathan Saundersin muodossa.

Uutinen: http://www.mlive.com/sports/muskegon/index.ssf/2009/09/lumberjacks_sign_three_players.html

* * * * * * * * * *

ECHL:ssä pelaava New Jersey Devilsin ja Lowell Devilsin farmiseurana toimiva Trenton Devils vahvisti myös fyysistä osastoaan kuluneella viikolla kun se kirjaututti sopimuksen sopimuksen 20-vuotiaan Kanadalaispuolustaja Justin Penderin kanssa.

Suht kookas (193/99) Pender on pelannut viimeiset neljä vuotta Quebecissa QMJHL-kiekkoa Halifax Mooseheadin riveissä. Kohtuulliset kiekollisetkin avut omaava Pender keräsi pelaamissaan runsaassa 200 ottelussa yhteensä 81 (20+61) tehopistettä sekä 280 rangaistusminuuttia. Tappeluita hänelle merkattiin käydyksi 23 kappaletta joista kahdella viimeisellä kaudella kumpaisellakin kahdeksan kamppailua.

Uutinen: http://www.echl.com/cgi-bin/mpublic.cgi?action=show_news&cat=1&id=19769#

Jatketaan taas kun saan jostain kaivettua noita siirtoja..->
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

East Coastilla (ECHL) pelaava Kalamazoo Wings teki varsin jäätävän hankinnan kun seura julkisti, että eräänlaiseksi AHL-legendaksi laskettava Darryl Bootland siirtyy seuraan.

27-vuotias laitahyökkääjä suoritti junioriaikaiset kiekkoilunsa OHL:ssä Toroton St.Michael's Majorsin riveissä. Sieltä jäähyillä herkutellut nuorkainen suuntasi East Coastille Toledo Stormin riveihin josta hän sitten jatkoi matkaansa hänen oikeutensa Coloradolta itselleen hankkineen Detroitin rivistöön. Aikaa Detroitissa ja sen farmissa kului lähes viiden kauden verran kunnes matka jatkui NY Islandersiin ja sen farmiin ja sieltä AHL-ympyröihin Portland Piratesin ja Manitoba Moosen riveihin.
Menneellä kaudella Bootland pelasi puoliksi AHL:ssä ja puoliksi Itävallassa EC Salzburgin riveissä jossa 188 senttinen ja 90 kiloinen pugilisti pelasi pudotuspelit mukaanlukien 28 ottelua varustettuna 22 (8+14) tehopisteellä ja muhkealla 161 minuutin rangaistussaldolla.

Yhteensä Bootland on uransa aikana päässyt pelaamaan NHL:n parrasvaloissa 32 ottelun verran. Näissä herra on onnistunut keräämään 85 rangaistusminuuttia. Tappeluita hänen listaltaan löytyy peräti 165 kappaletta. Vastustajikseen hän on löytänyt niin kevytsarjalaisia kuin myös raskaampaa osastoa kuten Chris Neilia, Sean Averya, Josh Grattonia, Eric Cairnsia sekä Robert Schnabelia.

Sattumaa ei liene se, että Kalamazoon päävalmentajana toimii Darrylin veli, Nick joka on innoissaan veljensä tulemisesta:

It’s the first time in K-Wings team history a coach and player have been brothers.

“It was very last-minute,” Nick Bootland said. “He had some opportunities early in the summer to go to Europe, but he really wanted to play back over here (in North America) and get his name out there again and try to make it and try to play at the highest level he can.”

The coach said it shouldn’t be hard to keep the family aspect out of the rink.

“I think it’s similar to the relationship with the guys I played with and then coached,” Nick Bootland said. “He understands that I’m not a brother at the rink; I’m a coach.

“Outside the rink, yeah, he’s going to come to see my kids and he’s coming to hang out, but we’re not going to talk hockey. We’ve had that discussion and we’re both professionals. I think there’s not going to be any bumps in the road.”

Darryl luonnollisesti on myös innoissaan:

Darryl Bootland, who played three seasons with the AHL Grand Rapids Griffins and six games with the NHL Detroit Red Wings, has visited Kalamazoo often and knows the city.

“It was an easy decision,” Darryl Bootland said of signing with the K-Wings. “I’ve been in Hall of Fame locker rooms in the NHL and was like a sponge soaking up everything. I want to be a leader for the younger guys.”

Last season, Bootland played in Salzburg, Austria, which, he said, changed his game.

“Over there, you can’t be as aggressive,” said Bootland, who is no stranger to penalty minutes. “I learned to play a more finesse game and I hope to put more points on the board here.”

Uutinen: http://www.mlive.com/kwings/index.ssf/2009/10/kalamazoo_wings_coach_nick_boo_1.html

* * * * * *

East Coastilla pysytään. Utah Grizzlies nimittäin ilmoitti hankkineensa joukkueeseen kerralla enemmänkin täydennystä eikä fyysistä puolta luonnollisesti unohdettu. Uusimpien hankintojen joukosta löytyy nimittäin menneellä kaudella paikallista Mestistä Jokipojissa pelannut Luke Sellars.

28-Vuotias Sellars on ehtinyt nuorehkosta iästään huolimatta kokea liigan jos toisenkin. Ensimmäiset vuodet kuluivat juniorisarjoissa OHL-kiekkoa pelaten (Ottawa 67's). Sieltä tie vei ammattilaiskaukaloihin akselille NHL-AHL-ECHL. Sellars kellotti tilillensä myös yhden NHL-ottelun Atlanta Trashersin riveissä. AHL-ECHL akselilta tie vei UHL-liigaan yhdeksi kaudeksi ja sieltä herra suunnisti Tanskaan Rödoveriin. Tanskasta tie jatkui Saksan DEL-liigassa pelaavaan Iserlohn Roostersin riveihin. Sieltä sitten taasen edessä oli matka Itävaltaan HC Insbruckin riveihin ja sieltä siis Mestikseen.

Sellars ei välttämättä ole nyrkkeilyinnokkaimpia pelaajia maailmassa, mutta hanskat tippuvat omien puolesta milloin vain. DYG-listauksia löytyy 49 kappaletta, mutta tästä puuttuvat Euroopan kaukaloissa vietetyt (-DEL) vuodet kokonaan ja esimerkiksi mennyt kausi Suomessa toi tilille ainakin yhden tappelun. Kortista kuitenkin löytyy monillekkin tuttuja nimiä kuten Sean Avery, Ben Eager, Dean Arsene sekä Steve Ott. Listalta löytyy myös Suomalaisille tutumpia nimiä kuten Riku Hahl sekä Pat Kavanagh.

Uutinen: http://www.echl.com/cgi-bin/mpublic.cgi?action=show_news&cat=1&id=19787#

* * * * *

East Coastilla pelaava Johnstown Chiefs vahvistuu myös. NY Islandersissa pelaavan Joel "Wrecker" Rechlicz'n veli, Marc Rechlicz solmi nimittäin sopimuksen seuraan.

Kauas ei ole omena puusta pudonnut sillä vasta 19-vuotiaan Marcin pelityyli on isoveljensä veroinen. 193 senttinen ja 88 kiloinen hujoppi teki debyyttinsä QMJHL-kaukaloissa kaudella 2007-08 jolloin hän pääsi pelaamaan Chicoutimi Sagueneens'n riveissä 37 runkosarjan ja yhden pudotuspelien ottelua. Yhteensä 38 ottelua toi tilille kiikaritehojen lisäksi 52 rangaistusminuuttia. Tappeluita herralle merkittiin tuolloin 11 kappaletta.

Seuraavalla kaudella Marc kävi veljensä seurana Bridgeport Sound Tigersin harjoitusleirillä ja tekikin väkevää jälkeä pudottelemalla hanskansa kolmesti ottaen yhteen muunmuassa Justin Soryalin kanssa. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt ja niinpä Marc päätyi CHL-liigassa pelaavan Odessa Jackalopesin riveihin. Kausi Odessassa toi tilille 15 ottelua ja 60 rangaistusminuuttia. Tappeluita hänelle merkittiin käydyksi kahdeksan kappaletta ja vastaan astuivat niin Lance Galbraith kuin myös T.J. Reynolds.

Ennen alkanutta kautta Rechlicz Jr kävi kokeella fyysisyyteen panostaneen Springfield Falconsin (AHL) riveissä.

Uutinen: http://www.echl.com/cgi-bin/mpublic.cgi?action=show_news&cat=1&id=19787#

* * * * *

East Coastilla pelaava Las Vegas Wranglers täydensi myös fyysistä osastoaan kirjaututtamalla sopimuksen puolustaja Chris Frank'n kanssa.

23-vuotias Frank ei varmasti ole kovinkaan tuttu nimi sillä hän on viettänyt viimeiset neljä vuotta yliopistossa pelaten ja siellähän fyysiset pelaajat eivät loista otsikoissa. Vaan kyllähän neljä kautta yliopistossakin tuotti tilille lähes 400 rangaistusminuuttia mikä on hyvä saldo täkäläisittäin.
Hän kävi myös menneen kauden päättyessä kokeilemassa AHL-vauhtia Bridgeport Sound Tigersin takalinjoilla. Otteluita merkattiin tilille 12 kappaletta ja näistä tuloksena oli 35 rangaistusminuuttia ja viisi nyrkkihippaa. Vastustajikseen Frank sai muunmuassa Robert Snowball'n sekä Matt Kassianin.

Ennen NCAA-aikaansa Frank pelasi kolme kautta BCHL-liigassa Cowichan Valley Capitals'n riveissä. Tältä ajanjaksolta tuloskin on komeahko sillä 178 tuona aikana tullutta ottelua toi tilille 66 (11+55) tehopistettä varustettuna 702 rangaistusminuutilla. Tappeluita tuolta ajalta löytyy 39 kappaleen verran ja vaikka hippavastustajat olivatkin usein varsin nimettömiä tekijöitä niin kyllähän kortista löytyy esimerkiksi Matt Tassone'n ja Curtis Tidball'n nimet.

Frank kävi myös kuluneella syksyllä Phoenix Coyotesin training campilla jossa herra ehti kerätä tilillensä kaksi myllytystä. Vastustajina toimivat Kyle Clifford sekä Brad Staubitz.

Uutinen: http://www.echl.com/cgi-bin/mpublic.cgi?action=show_news&cat=1&id=19787#
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Animal]

Panu Poutanen tippui IHL:n Dayton Gemsin campin ensimmäisissä leikkauksissa seitsemän muun pelaajan ohella. Yksi näistä muista pelaajista oli tappelija Maxime Mathieu.

Saas nähdä yrittääkö Poutanen vielä jossain muualla.
_________________
hokiapina.blogspot.com

[Honkanen]

AHL:ssä pelaava Chicago Wolves saa merkittävän vahvistuksen kokoonpanoonsa kun 47-vuotias konkaripuolustaja Chris Chelios siirtyy seuran riveihin. Chelios tavoitteli paikkaa NHL:stä, mutta koska sellaista ei tullut niin paikka löytyy AHL-kaukaloista.

Asiasta kertoo Sportsnet.ca sekä Jatkoaika.com

http://www.jatkoaika.fi/nhl.php?sivu=uutiset&id=9879
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Honkanen]

CHL:ssä pelaava Tulsa Oilers tekaisi sitten sopimuksen Ranskassa viime kaudella pelanneen T.J. (Trevor Jon) Caig'n kanssa.

28-vuotias hyökkääjä on pelannut viimeiset neljä kautta Euroopassa viittä eri liigaa. Euro trip alkoi Hollannista jossa Caig pelasi Nijmegen Devilsin riveissä yhteensä 29 ottelua keräten mukavahkot 65 (29+36) tehopistettä ja keräten 100 rangaistusminuuttia.
Seuraavat puolitoista kautta kuluivat Saksassa, III -ja II-liigassa Heilbronner Falkenin joukkueessa jossa Caig oli jälleen sekä parhaimpia pistemiehiä, että myös samalla sarjan kuumimpia pelaajia myös rangaistusten suhteen. Kaudella 07/08 Caig kävi kokeilemassa myös 10 ottelun visiitillä Itävallan liigaa.
Mennyt kausi Ranskassa toi Caig'n tilille yhteensä 46 (20+26) tehopistettä 30'ssä ottelussa. Tämän lisäksi Caig keräsi kauden aikana 93 rangaistusminuuttia ja tähän sisältyy myös yksipuolisesti käyty tappelu ex-JYP pelaajaa Tuomas Mikkosta vastaan.

52:10: PEN Neuilly / Marne: 10: Trevor Jon CAIG 20 min Meconduite pour le match
52:10: PEN Mont Blanc: 24: Tuomas MIKKONEN 2 min Obstruction
52:10: PEN Neuilly / Marne: 10: Trevor Jon CAIG 5 min Dureté (altercations)

Vaan löytyy Caig'lta kokemusta myös Amerikoista sillä ennen neljää yliopistovuottansa hän edusti kahden kauden verran BCHL-liigassa pelaavia Penticton Panthersia sekä Cowichan Valley Capitalsia. Kaksi kautta toi tilille mukavahkosti 188 (83+105) tehipistettä sekä 179 rangaistusminuuttia.

Uutinen: http://www.tulsaoilers.com/news/oilers-news/incoming/
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen

[Pugilisti]

Portland Piratesin juniorikoulua edustava yhdeksän vuotias Oliver Wahlstrom teki komean rankkarimaalin.

http://www.youtube.com/watch?v=u71EO6BoLZA
_________________
”Muistan vieläkin sen tunteen, kun Laraque luisteli jäähyaition ohi ja sanoi möreällä äänellä: Sammy, you’re fucking dead. Silloin tiesin, että nyt en voi enää perääntyä.”

[DDR]

Laitetaas nyt tännekin junnuveskareiden asioita:

Christopher Gibson of the Chicoutimi Saguenéens is the CHL Goaltender of the Week!!

http://www.oursportscentral.com/services/releases/?id=3916672

Petteri Similä OHL:n Niagara IceDogsin maalilla on myös päässyt aloittamaan kautensa => 4 peliä takana, joista 1 tappio varsinaisella peliajalla, 2 tappiota jatkoajalla ja 1 tappio rankkareilla. Torjuntaprosentti 91,0% ja GAA 3.85. Pelit ovat sujuneet käsittääkseni melko vaihtelevasti, mutta eipä tuolla IceDogsin sivuilla Petteriä nyt ihan suoranaisesti tappioista syytellä...

WHL:n Lethbridge Hurricanesin Ville Kolppanen on pelannut 5 matsia (+ yhdessä ilm.vaihdettu kesken peliä kentälle) voittaen yhden ja häviten neljä, torjuntaprosentin ollessa tällä hetkellä 86,7% ja GAA:n 4.43.

Ja yllä mainitun Chris Gibsonin statsit tällä hetkellä ovat 6 kokonaan pelattua peliä, joista 3 voittoa (yksi nollapeli) ja 3 tappiota torjuntaprosentilla 88,0% / GAA:lla 3.90.

[Honkanen]

Uutisoitakoon sellainenkin ilouutinen, että legendaarinen Remi Royer pakkaa kamppeensa Euroopassa ja suuntaa takaisin P-Amerikan kaukaloihin LNAH-liigaan. Joukkueen Royerilla toimii CIMT de Rivière-du-Loup.

188 senttinen ja 91 kiloinen Royer lienee alan seuraajille varsin tuttu pelaaja. Herra vietti urastansa käytännössä ensimmäiset 12 vuotta kierrellen P-Amerikan kaukaloita ja tuolloin tutuksi tulivat liigat kuten QMJHL, IHL, AHL, ECHL, CHL, LNAH ja jopa NHL. Viimeiset neljä vuotta Royer on kiertänyt Euroopassa, ensin Ranskassa ja viimeiset kolme vuotta Itävallassa.

Puhdas tappelija Royer ei ole sillä onhan hän ollut johtavan puolustajan roolissakin esimerkiksi juniorivuosinaan sekä viimeisellä LNAH-kaudella, mutta toisaalta eipä hänestä sateentekijäksi sillä alalla myöskään ole.

Tappeluita Royerille on löydetty listattavaksi vuosien saatossa kunnioitettavat 119 kappaletta. Listalle ovat päässeet sellaisetkin nimet kuin Andre Roy, Jody Shelley, Francis Lessard, Sami Helenius, Jan Vodrazka, Doug Doull sekä Kip Brennan.

Uutinen: http://www.lnah.com/nouvelle.aspx?i=6439
_________________
- On hyvä, että kiekollinen peli korostuu, mutta jääkiekko on äijien laji. Pelaajien pitää olla miehiä, ja satuttaa pitää saada. Ei kukaan mitään loukkaantumisia halua, mutta kovuus kuuluu lätkään.

Pasi Peltonen